Tärkeimmät kulmakivet hyvän kotioluen panemisessa?

[suorama]

Valitse hyvät raaka-aineet.
- Vältä halvimpia mahdollisia uutteita.
- Pyri käyttämään tunnettuja hiivoja.
- Sahtimaltaat on hyvä raaka-aine.
- Säilytä maltaat kuivassa ja viileässä.
- Säilytä hiivat viileässä.
- Säilytä humalat pakkasessa.

Anna oluelle aikaa.
- Primäärikäyminen n. 7 päivää tai kunnes käyminen hidastuu. Seuraa myös hiivan ohjeita. Hiukan pidempi aika ei ole haitaksi, lyhyempi voi olla.
- Sekondaariastiassa olut saa olla viikkoja. Ainakin kolme. Toisaalta jotkut eivät käytä sekondaari astiaa ollenkaan. Silti olut käy sekondaarivaiheen, mutta primääriastiassa.
- Pullotettu olut saa kypsyä kolmesta viikosta eteenpäin lämpöisessä, ennen viileä/kylmä varastointia. Tässä itsekin olin vuosia hakoteillä. Miedot vähemmän ja vahvemmat sekä pohjahiivaoluet enemmän.

Tuleeko muuta mieleen?
No, puhtaus

[Pastori]

Eipäs ole tullu käytettyä tuota sekundääriastiaa (!)... Miten aktiivisesti olut käy tai pitäisi käydä (esim.vesilukon toiminta) tai mistä tietää, että on hyvä aika pullottaa sekundäärikäymisen jälkeen ?

Tässä alkaa kyllä kuume nousemaan ja pakko aloittaa kaivamaan varastostosta laitteita esiin. Kyllä vaimo taas ilahtuu

[suorama]

Periaatteessa kakkosastiassa saa olla niin kauan, että on kirkasta. No jos on sellainen käymisastia josta ei näy läpi, on tietenkin vaikea mennä sanomaan koska on kirkasta. Hiiva ei ole mitenkään erityisen aktiivista enään kakkosastiassa mutta kyllä vesilukko sillointällöin pulpahtaa. Nk. mutu on kai se ainoa kotipanimomestarin väline Eli, periaatteessahan pullotuksen voi suorittaa pääkäymisen jälkeen mutta pulloon saa paljon enemmän sakkaa ja olut säilyy huonommin kuin jos olutta pitää esim. parikin viikkoa kakkosastiassa. Olut myös kypsyy kakkosastiassa ja niin saa tasalaatuisempaa juomaa.
Toisin sanoen ajan kuluminen on se tieto minkä perusteella tietää koska on pullotettava.

Heh, itselläkin on siloin tällöin taukoja tekemisessä. Vaimo jaksaa aina huomauttaa, että taasko sinä alat noita tekemään Kun tulee aktiivisempi jakso.

[Mixa]

Kävisikö kakkosastiaksi esim. toinen käymissanko vai pitäisikö ruveta hankkimaan jotain painetta kestävää esim. limukegejä? Olen aina laittanut suoraan pulloon ja antanut olla siellä koska en omista mitään muutakaan. Nyt ymmärsin viesteistä ettei kakkosastiassa tarvitsekaan olla painetta. Sakkaahan pullon pohjalle on tietysti aina jäänyt mutta kakkosastiaanhan siitä jäisi suurin osa sitten. Pullottaessa pitää varmaankin lisätä sokeria, että saa oluseen kuohut. Niin ja sitten vielä piti kysäistä että missä lämpötilassa olut pitäisi pitää sen kakkosvaiheen aikana? Eikö olut kuitenkin kirkastu viileässä paremmin? En ole vaan koskaan tullut ajatelleeksi kakkosvaihetta koska olen luullut että siihen pitäisi saada painetta. Vai olenko ymmärtänyt yllä olevat viestit väärin?

[Joose]

Toinen käymisastia käy hyvin. Vielä parempi vaihtoehto olisi vähän pienempi astia, jolloin sinne jäisi ilmaa mahdollisimman vähän. Toiseen astiaan siirron ideana on saada olut pois hiivapatjan päältä. Kotioluen valmistuksessa tuo patja sisältää hiivan lisäksi myös proteiineja ja muuta sakkaa, jotka osaltaan vaikuttavat oluen säilyvyyteen ja makuun. Käyminen ei lopu tuohon noin viikon kestävään pääkäymisvaiheeseen vaan tämän jälkeenkin olut kypsyy. Siitä huolimatta siirtääkö olutta toiseen astiaan kannattaa sen antaa käydä suunnilleen 3-4 viikkoa. Aika monessa paikassa varoitellaan autolyysistä (hiiva alkaa tuhoamaan itseään) jos olutta kypsyttää hiivan päällä, mutta ainakin itse epäilen valmistusprosessissani olevan vielä paljon muita merkittävämpiä seikkoja korjattavana ennen tuota. Kypsyminen kannattaa tehdä samassa lämpötilassa kuin pääkäyminen.

[Karvis]

Jahas, hitaasti meikäkin näitä lukee, hyvä artikkeli suoramalta!

Yksi item minusta kannattaisi näissä vielä mainita, mitä itse en alussa tajunnut ottaa huomioon ja pari ekaa pullotusta meni pieleen sen takia (jostain syystä tätä ei mainita missään opuksessa...):
Kun pullottaa oluita, varsinkin sekundaariastiasta, johon hiilihappoa on jo ehtinyt liueta paljon. ( Tämä siis pätee varsinkin jos pullottaa brittityyliin tynnyristä, joka on suljettu astia <- hiilihappo sitoutuu oluuseen.)
Tynnyri/astia pitää jäähdyttää ennen pullotusta lähelle nollaa jääkaapissa, jotta olut ei vaahtoa pullotuksessa. Itse kun pullotin pari ekaa kertaa huoneenlämpöisestä tynnyristä, niin tottakai kaikki hiilihapot kuohu pois pullotuksen yhteydessä -> flat beer ja kaikki paikat oluesta märkinä. Jostain syystä ei tullu mieleen, että lämpöisestä juomasta hiilihappo karkaa tottakai, kylmään nesteeseen ne sitoutuu.

[suorama]

Kiitoksia vain.

Hyvä huomio. Aika moni artikkeli ja kirja käsittää "vain" pullotuksen "vapaasta" oluesta. Eli minäkään en ole törmännyt sellaiseen kirjaan jossa pullotettaisiin hiilihapotettua olutta (Järmalan kirjasta en ole varma). Mutta joillakin foorumeilla olen kyllä aiheeseen törmännyt. Silloinkin yleensä on kyseessä vastapainepullotus Cornelius kegistä, jota itsekin olen harrastanut jonkin verran. Tällöin suositellaan nimen omaan viilentämään olut kylmäksi hiilihappojen karkaamisen minimoimiseksi.

Olet muuten ensimmäinen johon törmään, siis sellainen joka käyttää painetynnyriä kakkosastiana tai yleensäänkään. Joskus itse haaveilin sellaisesta. Onko sinun versioissasi se hana trikki jolla oluen saa aina ensin pinnalta?

[Mikko]

Halpa ja helppo tapa pullottaa jo hiilihapotettua olutta:
http://www.youtube.com/watch?v=CwIbFQcHYyo

ja metodiin liittyvä pitkähkö viestiketju:
http://www.homebrewtalk.com/f35/we-no-n ... gun-24678/

[Karvis]

Olet muuten ensimmäinen johon törmään, siis sellainen joka käyttää painetynnyriä kakkosastiana tai yleensäänkään. Joskus itse haaveilin sellaisesta. Onko sinun versioissasi se hana trikki jolla oluen saa aina ensin pinnalta?

No, itse olen pitänyt raamattuna noita Graham Wheelerin kirjoja, esim. "Brew your own british real ale". Käytän itse aika tarkkaan Wheelerin suosimaa metodia ja täten noita tynnyreitä mitä saa brittein saarilta homebrew kaupoista.
Nimenomaan hanan on tynnyrissä sitten oltava ehdottomasti alhaalla, ei ylhäällä. Ylhäällä olevat systeemit eivät toimi monestakaan syystä (Graham menettää kirjassa malttinsa haukkuessaan niitä ), yksi tärkeä syy on että pullotus ei onnaa niistä ilman CO2 kaasua, jolla painetta saadaan tynnyriin. Itse en koskaan käytä kaasua missään vaiheessa.

[suorama]

Aivan, näissä hommissa on oikestaan kaksi vaihtoehtoa.
Joko seuraa "orjallisesti" jonkun gurun oppeja tai sitten "sooloilee" ja etsii itselleen sopivia menetelmiä eri lähteistä.
Täytyy kunnioittaa, että olet pystynyt pidättäytymään oikean oluen tekemisessä. Itsellänikin oli alkuvaiheessa puristinen näkemys ja en suvainnut mitään muuta kuin Real Alea. Vaikkakin jo ihan alusta asti olenkin, laiskuuttani, luopiona käyttänyt hiilidioksidi patruunaa, koska ostin heti neljä viidenlitran tynnyriä. No, silloin 90 luvun puolenvälin tietämillä en vielä tiennyt oikeasti mitään oluesta.
Yhdessä vaiheessa sitten tein päätökseni ja sorruin hommaamaan Cornelius kegejä ja hanalaitteistot.
Kun kirjasto alkoi kasvamaan, huomasin, että monet kirjoittajat painottavat eri asioita ja tulin siihen johtopäätökseen, että olutta voi tehdä monella tapaa ja monin keinoin. Joten hylkäsin yhden gurun metodin ja aloin miettimään omiani. Siksi en ole välttämättä aina johdon mukainen tai vastaukseni voivat olla erit kysymyksen painotus eron vuoksi. Toisaalta en pidä montaakaan asiaa kiveen hakattuna ja uskoisin suosivani kokeelisuutta. Mutta sitä tulee sokeaksi itselleen ja ehkä kuvitelee asioita toisin kuin tekee

[Kiljumies]

Ketjun ensimmäiseen viestiin lisäisin: Säilytä humalat pakkasessa.

[suorama]

Lisäsin.
Kiitoksia.

[VonKluge]

Jostain kirjasta löysin seuraavan kypsymiseen(maturation):
-Viikko pullossa per jäännös painoyksikkö(FG), eli jos FG on 1.010 pullotus hetkellä tarkoittaa vähintään 10 viikkoa kypsymistä pullossa. Todennut hyväksi tavaksi varmistaa maun tasautuminen.

[Olutto]

- Pullotettu olut saa kypsyä kolmesta viikosta eteenpäin lämpöisessä, ennen viileä/kylmä varastointia. Tässä itsekin olin vuosia hakoteillä. Miedot vähemmän ja vahvemmat sekä pohjahiivaoluet enemmän.

Tähän voisi kaivata tarkennusta. Mitä tarkoitetaan "lämpöisellä"?
Esim. nyt tekemäni vehnäolut kävi kellarissa 18C ja keittiössä +20C. Pitäisikö pullot siis säilyttää mieluiten huoneenlämmössä vai kellarissa viileämmässä?
Toinen huomio:

Viikko pullossa per jäännös painoyksikkö(FG), eli jos FG on 1.010 pullotus hetkellä tarkoittaa vähintään 10 viikkoa kypsymistä pullossa. Todennut hyväksi tavaksi varmistaa maun tasautuminen.

Tämäkin varmaan riippuu aika paljon oluesta. Nyt pullottamassani vehnässä FG jäi korkeaksi, n. 1.018. Vehnän on sanottu olevan parasta tuoreena, joten 18viikon pullokypsytys ei varmasti tule kyseeseen

[PetteriSeppänen]

Lämpimässä tarkoittanee hiivan toiminta-aluetta. Pintahiivan kun törkkää jääkaappiin, loppuu käyminen kuin seinään.

[kaljakori]

Mainio aihe!

Ei varsinaisesti kulmakiviä, mutta aloittelevalle panijalle sanoisin (omasta kokemuksesta), että vaikea on epäonistua jos:

- Huoletii astioiden puhtaudesta jokaisessa työvaiheessa. Myöhemmin lisättäviä kuivatuotteita kuten esim. sokeri ja humala ei tarvitse "steriloida". Jos hiiva on hengissä niin se ei anna pahisöpöille tilaa kasvaa. (Niin kauan kun olut käy niin voi tehdä vaikka mitä astian vaihdoksia / pullotuksia, humalan ja mausteiden lisäyksiä kunhan astiat ovat puhtaat).

- Tekee hyvät muistiinpanot (myöhempää tuunausta varten) ja

- En voi olla vielä kerran painottamatta, että kypsyttäminen todellakin tasoittaa mitä ihmeellisemmätkin makuelämyset ("kauheasta myrkystä" voi tulla juotavaa jo muutamassa kuukaudessa).


Vaikea on epäonnistua, mutta makuelämys voi poiketa odotetusta

[Mikko]

Jos hiiva on hengissä niin se ei anna pahisöpöille tilaa kasvaa. (Niin kauan kun olut käy niin voi tehdä vaikka mitä astian vaihdoksia / pullotuksia, humalan ja mausteiden lisäyksiä kunhan astiat ovat puhtaat).

Semmoisella lisäyksellä että happea tarvitsevat acetobakteerit on niitä ilkeimpiä valmiin oluen pilaajia jotka ei paljon oluen alhaisesta ph:sta, alkoholipitoisuudesta tai hiivan määrästä välitä jos on oluen kontaminoidakseen. Eli jos mahdollisuus, suhaus hiilaripullosta astiaan astianvaihdoissa.

[Olutsieppo]

Tässä ne tärkeimmät:

- puhtaus
- oman prosessin tunteminen
- tuore hiiva
- käymislämpötilan hallinta

Ei sitten muuta kuin tällaista tilaamaan:



http://morebeer.com/products/ultimate-c ... ricbrewery

[DeGarre]

Tuo Olutsiepon mainitsema oman prosessin tunteminen ehdottomasti. Työvälineet omilla paikoillaan, oikeaan aikaan sanitoituna, tietty työjärjestys kuinka homma etenee ja mihinkä aikaan missäkin vaiheessa eli ns. time management hallussa. Kiteyttäen, ei niin että 15 minsaa ennen keiton loppua aletaan kaapista etsimään protafloc tablettipussia.