Sahtia mehumaijalla

[epe]

~3,5 kg sahtimallasta tai esim. Pale Ale -mallasta
~100 g kaljamallasta
~1/4 pakettia Suomen hiivan tuorehiivaa

Maun mukaan katajaa ja humalaa.

Maltaat laitetaan 10 litran kattilaan. Lisätään vettä niin että saadaan kattila täyteen 68 asteista mäskiä. Mäskätään muutama tunti. Mäski kiehautetaan; samalla mäskiin voi laittaa hyppysellisen humalaa. Mäski siivilöidään mehumaijalla. Siiviläosaan voi laittaa katajan oksia, jos haluaa. Katajan käyttö aiheuttaa joillekin närästystä. Lisäksi siiviläpussin käyttö on eduksi. Hiiva herätetään pienessä määrässä jäähdytettyä vierrettä. Vierrettä lasketaan 7-10 litraa, maun mukaan, kuumalla vedellä valellen. Hiivaymppi lisätään noin 20 asteiseksi jäähdytettyyn vierteeseen. Käytetään huoneenlämmössä kunnes kuohukäyminen loppuu ja siirretään viileään tekeytymään viikoksi pariksi. Vesilukon käyttö on suotavaa. Valmis sahti säilyy kylmässä (0-5 asteessa) tarvittaessa ainakin pari kuukautta, kunhan se on eristetty ilmasta. Parhaimmillaan sahti on kuitenkin muutaman viikon sisällä hiivaamisesta.

Mallaspohjaa, mäskäysolosuhteita, käymislämpötoloja ja vierteen väkevyyttä muuttelemalla saa erilaisia sahteja. Tämä on perusresepti, jota on helppo muunnella.

Mehumaija on siivilöintivälineenä melko huono. Perus-sahti onnistuu mehumaijalla, kun käytetään ohramallasta ja vähän tuoppimallasta. Jos kuiva-aineessa on muutakin kuin maallastettua ohhraa ja vähän tuoppimallasta/mämmimallasta/ruisrouhetta ym., pitää siivilöintiammeen olla mehumaijaa parempi.

[suorama]

Kiitoksia!

Vihdoinkin ensimmäinen sahti ohje. Pitänee koittaa heti kun vain saan aikaa järjestettyä

[Piipa]

Mielestäni kannatta harkita tuota vesilukon käyttöä. Olen parit kerrat sitä kokeillut ja verrannut sitä perinteiseen käyttämiseen( 'avokäyminen + löysään korkkiin' ) niin maultaan on vesilukollinen hävinnyt selvästi . Mistä lienee johtunee.

[epe]

Paine vähentää esterien määrää. Tuskinpa vesilukon aiheuttama aavistuksen suurempi paine kuitenkaan vaikuttaa estereihin havaittavasti; voi olla, että jotkin negativiset makuaineet haihtuvat kuitenkin nopeammin avoimessa käymisessä. Vesilukkoa on kuitenkin mielestäni hyvä käyttää pääkäymisen jälkeen, ettei sahti pääse hapettumaan. Ptmäärivaiheessa hiilidioksidia vapautuu niin paljon, ettei hapettumista tarvitse pelätä. Pääkäymisenkin aikana käymisastia pitää kuitenkin peittää; kontaminantit pääsevät käyvään olueen vain putoamalla pölyhiukkasten mukana.

Kuulee sanottavan, että sama resepti erilaisessa käymisastiassa tuottaa hieman erilaisen oluen, vaikka käymislämpötilassa ei olisi eroa. Paineella on periaatteessa vaikutuksensa ainakin estereihin; korkeammassa astiassa hydrostaattinen paine on suurempi. Primäärivaiheen avoimuudella on varmasti omat vaikutuksensa makuun. Astian laakeus(haihdunta pinta-ala) saattaa myös vaikuttaa lopputuotteen makuun. Laakeammassa astiassa olut myös kirkastuu nopeammin, koska korkeus on pienempi ja tämä voi lisätä periaatteessa hieman sivumakuja kuten diasetyylisyyttä ja asetaldehydisyytä erityisesti ongekmatapauksissa. Diasetyyli ja asetaldehydi ovat hyviä indikaattoreita oluen kypsyydestä; jos niitä on normaalia enemmän havaittavissa olut ei ehkä ole muilta vähemmän ilmeisiltä osiltaankaan kypsää. Nousujohteinen primäärivaihe ja kunnollinen hiivausaste tuottavat yleensäottaen hyvän lopputuloksen. Tällöin primäärivaiheen suunnilleen viimeisessä kolmanneksesa käymislämpötila on paria astetta korkeampi. Lämpimämpi kypsymisvaihe on suhteellinen pääkäymislämpöön; hieman korkeampi lämpötila ei kuitenkaan haittaa kunhan todella korkeaan, esim. 25 asteen lämpötilaan ei jäädä pitkäksi aikaa. Pari vuorokautta käymisen loputtua riittää. Lämpimämpi "kypsymistauko" nopeuttaa kypsymistä oleellisesti ja tekee kakkosastian käytön usein tarpeettomaksi, joka taasen vähentää hapettumis- ja kontaminaatioriskiä paljon. Itse käytän nykyisin kakkosta, jos pullotukseen menee pintahiivaoluella yli 3 viikkoa hiivauksesta. Muovisessa käymissaavissa olutta on turha hapettaa sen kypsyttyä valmiiksi. Lämmön nosto loppua kohden auttaa myös saavuttamaan lopullisen käymisasteen nopeammin. Kypsymistauon teho perustuu siihen, että lämpimämmässä asiat tapahtuvat nopeammin (10 asteen lämpötilan nousu 2-3 kertaistaa tapahtumanopeuden, jolleivat osapuolet suhtaudu lämpöön arvaamattomasti) ; jos asiat tapahtuisivat 22 asteessa 3 vuorokaudessa, saattaisi aikaa esim 12 asteessa kulua viikosta kahteen, jos hiiva on siinä lämmössä ylipäänsä suostuvainen. Käyminen ja hiivakypsyminen pitää suorittaa lämpimässä, jonka jälkeen olutta voidaan kirkastaa ja kypsytellä viileämmässä happitiiviissä astiassa, jos on tarvis. Sama voi useimmiten tapahtua pullossakin.

Edellinen kappale ei ole sellaisenaan neuvoksi varsinkaan sahdin, eikä ehkä minkään muunkaan oluttyylin panoon, vaan yleisohje ja luulo sellaisia kaipaaville.

[r3ht0ri77]

Täysin rookiena mäskäämisen kanssa kysyn: voisiko mehumaijaa tuunata paremmaksi "siiviläksi"? Esim joku suodatinkangas? Vai onko kyseessä joku muu syy kuin liian isot reiät?

[Piipa]

Minusta mehu-maijan huono puoli on liian pienet reijät varsinkin nyt kun sahtimallas on melkein sina jauhettu liian hienoksi.
Katsoin tuota ohjeen hiivan määrää se vaikuttaa melko runsaalta mutta niin monta on sahti kuin tekijääkin.

[äyni]

Mehumaijassa on myös kovin vähän niitä reikiä. Reiän koko ei ole niin kriittinen tekijä, vallankaan jos käytetään pussia maltaille, mutta reikien pinta-ala on.

[uniko]

Juu itselläni valuminen oli tuskaisen hidasta ja reiät menivät jatkuvasti tukkoon. Sain kyllä satsin tehtyä mutta ensimmäinen ajatus oli, että helpommallakin olisi voinut selvitä. Käytin siis myös kangasta...

[BrewZealot]

Onko tuo mehumaija vain siivilöintiä varten vai onko sillä muukin funktio? Mäskäys ja mäskin keitto tehdään kai kattilassa. Voisiko mehumaijan korvata kahdella sisäkkäisellä ämpärillä, toisen pohja täyteen reikiä ja toiseen hana?

[BrewZealot]

Laitan tänne linkin Hayken kattavaan sahdinteko-ohjeeseen:
http://www.reittausblogi.info/2014/11/o ... otona.html
Jos ihan kaikki eivät luekaan kyseistä blogia.
Todella selkeät ohjeet joilla kuka vain onnistuu joulusahdinteossa. Kiirettä vain pitää, jos meinaa ehtiä.

[Votkaiguaani]

Voisiko mehumaijan korvata kahdella sisäkkäisellä ämpärillä, toisen pohja täyteen reikiä ja toiseen hana?

En tiedä mehumaijasta, mutta tämähän on se perinteinen siiviläammesysteemi, jollaista on käytetty iät ja ajat.

[Hayke]

Laitan tänne linkin Hayken kattavaan sahdinteko-ohjeeseen:
http://www.reittausblogi.info/2014/11/o ... otona.html
Jos ihan kaikki eivät luekaan kyseistä blogia.
Todella selkeät ohjeet joilla kuka vain onnistuu joulusahdinteossa. Kiirettä vain pitää, jos meinaa ehtiä.

Pidin sahdinteosta luennon (pelkkä luento, kun ei aika riittänyt kokonaiseen kurssiin) Rauman Kansalaisopistolla marraskuussa. Tein ohjeet luentoa varten oikein perusteellisesti, jotta parin tunnin luennon jälkeen yleisöllä olisi mahdollisuus lähteä koittamaan sahdintekoa kotona. Pistin tietysti jakoon blogin kautta myös.

Sen verran olen saanut kiitoksia ja yhteydenottoja, että tiedän varmasti ohjeiden perusteella tehdyn jo yli 10 sahtia eri puolilla Suomea. Näin se kulttuuri leviää

[Tenu]

Pistin tuossa itsekin nyt ensimmäistä kertaa sahtia. Ja mehumaijalla tuolla Hayken ohjeella ja yhdistelemällä vähän muualtakin saatua tietoa.
Eipä ole tullut sahtia tehtyä ennen muutenkaan. Maisteltu on toki

Mäskäys onnistui oivasti, vierre oli todella makiata ja tarttui sormiin. Ja hyvän makuista oli (:

Aineet joita käytin oli:

Pale ale 5 EBC 4 kg (ei ollut sahtimaltaita käsillä)
laihian mämmi- ja leipämaltaita muutama
8 g hallertau perle
8g katajanmarja
ehkä vähän liikaakin katajan oksia.

Parit huomiot. Ensinnäkin sata-asteinen sokeriliemi on kuumaa. Kun mehumaijan letku hajoaa kesken touhun, ja joudun sekunneissa improvisoimaan jatkotoimenpiteet, niin seurauksena on muutama aika järkyttävä vesikello. Eli tässä on kyllä semmonen pohdinnan paikka että mietin kaksi kertaa ennen kuin teen uudeestaan mehumaijalla edes mehua.
Toisekseen käytin tosiaan 4 kg mallasta. Älkää käyttäkö. Käyttäkää kolmea kuten Hayke, se lienee sopivampi määrä maijaan, vaikka kyllä tuo neljäkin meni.

Lisää kerron kunhan pulputtelee (:

Kiitokset muuten Haykelle, oli tosiaan selkeät ohjeet mehumaijasahtiin.

[Hayke]

Mä käytän viittä, tossa ohjeessa on esimerkkinä kolme kiloa, koska se on mitoitettu 10-litraiselle kattilalle. Mehumaijan marjatilan vetoisuus on mulla noin 11-litraa, siihen menee 5kg maltaita, mutta se on lähes piripintaan. 15 litraa sain täksi jouluksi tehtyä vierrettä ominaispainolla 1.086. Mäskäsin melkeen kaks tuntia pidempään mitä ohje sanoo.

[BrewZealot]

Mäskäsin melkeen kaks tuntia pidempään mitä ohje sanoo.

Panopuuhat venahtaa helposti paljonkin jos samalla naukkailee aiempia tuotoksia tai muuten hyviä tuotteita.

[Tenu]

Mä käytän viittä, tossa ohjeessa on esimerkkinä kolme kiloa, koska se on mitoitettu 10-litraiselle kattilalle. Mehumaijan marjatilan vetoisuus on mulla noin 11-litraa, siihen menee 5kg maltaita, mutta se on lähes piripintaan. 15 litraa sain täksi jouluksi tehtyä vierrettä ominaispainolla 1.086. Mäskäsin melkeen kaks tuntia pidempään mitä ohje sanoo.

Okei, mulla meni neljä ja oli aivan ylitäynnä, mutta maijakin on vintiltä kaivettua mallia mummo ja pappa, joka kyllä näyttää samalta kuin kaikki muutkin, mutta ehkä se on vähän eri kokoinen.

Mä tein mäskäämisen just noilla teikäläisen ohjeilla ja hyvin kyllä onnistui, ominaispainoksi tuli 1.070.
Käymisen tein huoneenlämmössä ja lapposin astioihin ja pistin kylmään. Meikäläinen ei olisi saanut käymispönttöä kylmätilaan mahtumaan joten piti lapota välissä.

Ja mikä tärkeintä ihan oikeaa sahtia sieltä tuli, olin tosi yllättynyt, koska nyt on jo käymisvaiheessa kyllä oikeasti hyvää

[Tenu]

Mäskäsin melkeen kaks tuntia pidempään mitä ohje sanoo.

Panopuuhat venahtaa helposti paljonkin jos samalla naukkailee aiempia tuotoksia tai muuten hyviä tuotteita.

Niin totta