Maltaan hapettuminenko?

Täys- & osittaismäskays tekniikat yms.

Valvojat: suorama, Elmo

JuhaS
Foorumilainen
Foorumilainen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 11, 2017 10:55 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Tampere
18 tai yli: Olen

Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja JuhaS » Ma Helmi 13, 2017 21:17 pm

Olen suht uusi vierteenkeittäjä 5 erän kokemuksella. Laitteenani BrewCrafter.
Nyt kahdesta viime erästä (weizenbock, bock) on tullut kitkerän karvasta ( johtuen mielestäni maltaasta )
Yhden youtube-videon mukaan mäskäyksen aikana paljaat maltaat voivat hapettua. Johtuen huonosti säädettävästä modauksesta jonka tein keittimeen, pintamaltaat eivät olleet jatkuvasti upotettuna vierteeseen.

Onko kellään kokemusta miltä hapettuneet maltaat maistuvat :) , voisiko karvaus johtua siitä?

Sunkka
Oppilas
Oppilas
Viestit: 112
Liittynyt: La Joulu 24, 2011 8:18 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Espoo
18 tai yli: Olen

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja Sunkka » Ti Helmi 14, 2017 7:42 am

Tommosesta en oo kuullutkaan, hmm. En osaa sanoa mitä maltaiden hapettumisesta seuraisi. Mutta mites, oletko säätänyt ph:n tonteille? Liian korkea ph voisi liuoitella tanniineja. Seuraus jotain mainitsemasi suuntaista..

JuhaS
Foorumilainen
Foorumilainen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 11, 2017 10:55 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Tampere
18 tai yli: Olen

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja JuhaS » Ti Helmi 14, 2017 21:39 pm

Ennen käymistä PH oli paperiliuskan mukaan ehkä noin 5.0 ( liuskani on 5,2-6,8 ja se oli hyvin lähellä 5.2 sävyä ikään kuin vielä pykälän päässä, en tiedä voiko noin ajatella?)
Tuossa viime erässsä (Bock) tais mennä montakin asiaa pieleen ominaispaino jäi reilusti reseptistä 1052 (hyötysuhde brewgr sivun laskennan kautta 55%). Paineistetun pääkäymisen jälkeen 1034, eli alk pro. 2,4%.
No kantapään kautta on oppi haettava :D

Avatar
Naali
Kisälli
Kisälli
Viestit: 866
Liittynyt: To Kesä 12, 2014 18:17 pm
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Helsinki
18 tai yli: Olen
Paikkakunta: Helsinki

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja Naali » Ti Helmi 14, 2017 21:50 pm

Sairaan korkea fg, tuli väkisinkin mieleen vaikka aiheesta sivuaa, kuinka hemmetisti siellä oli painetta ja kuinka hemmetin vähän hiivaa?
http://www.panimonurkka.fi, kotiolutainesten kauppaa Helsingin suunnalla.

JuhaS
Foorumilainen
Foorumilainen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 11, 2017 10:55 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Tampere
18 tai yli: Olen

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja JuhaS » Ti Helmi 14, 2017 22:10 pm

Painetta on ollut maksimissaan 1,5bar, pääkäymisaika 2vk, lämpö noin 8C, nestehiivaa peruspanos wlp833.

Avatar
Naali
Kisälli
Kisälli
Viestit: 866
Liittynyt: To Kesä 12, 2014 18:17 pm
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Helsinki
18 tai yli: Olen
Paikkakunta: Helsinki

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja Naali » Ti Helmi 14, 2017 22:20 pm

Ei tuo mikään mahdoton paine, lieneekö hiiva ollut vähän vanhempaa tai ottanut lämpöä jossain välissä. Tämä ihan spekulointina jos ei ollut startteroitu kun nuo lagerhiivat yleensä tuollaisissa lämpötiloissa tarvitsevat aika rouhean solumäärän.

Ja tuo karvaus aiheeseen liittyen voisi liittyä tanniineihin mitä irtoaa etenkin jos on joku mäskäyspussi käytössä ja sitä puristelee enemmänkin, tämä tuli itsellä vastaan yhden portterin kanssa harrastelun alkuaikoina, jonka jälkeen luovuin käytännöstä vaikka sillä saikin muutaman pinnan lisää tehokkuutta.
http://www.panimonurkka.fi, kotiolutainesten kauppaa Helsingin suunnalla.

Avatar
suorama
Panimomestari
Panimomestari
Viestit: 2810
Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 11:53 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Kangasala
18 tai yli: Olen
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja suorama » To Helmi 16, 2017 15:03 pm

Hmm. maltaiden hapettuminen on minullekin aivan uusi ajatus ja termi. Mitä tarkoittaa kuvaamasi "pintamaltaat eivät ole aina upotettuna vierteeseen". Jos ymmärrän tuon oikein, niin se tarkoittaa, että sinulla ei ole riittävästi vettä jotta maltaat peittyisivät. Tuo saattaa selittää huonon hyötysuhteen, muuttei karvautta. Liian korkea lämpö taas voisi selittää osaltaan julmetun korkean FG:n. Sanon tämän siksi, että joskus kun koitin tehdä korkean OG:n olutta silloisilla laitteillani, niin paksun mäskin lämmön hallinta oli yhtä tuskaa. Pohjalta (mistä lämmitettiin) jo kiehui vaikka pinnalla oli vielä 56°C lämpö. Sekoittaminen tottakai auttoi. Mutta myös lämmityksen olisi tullut olla maltillisempi. Ajatellen, että sinulla olisi niin paksu mäski, että vesi ei riitä peittämään mallasta, on mäskin oltava aikas paksua. Tosin en tunne millään tavalla laitteistoasi joten spekuloininniksi menee. Kuitenkin, jos kuvaamani juttu olisi tapahtunut, niin kuumuus pohjalla hyvinkin irroittaa kitkeryyttä maltaan kuoresta joukkoon.
Mitähän hyvää tänään pantaisiin? =-)
http://oluttehdas.blogspot.com

JuhaS
Foorumilainen
Foorumilainen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 11, 2017 10:55 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Tampere
18 tai yli: Olen

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja JuhaS » Ma Helmi 20, 2017 22:05 pm

Juuri tuota epätasaisen lämmön jakautumisen takia tein mallaskoriin ohivirtausputken, mikä on vähän hankalasti säädettävä ja jäi liian syvälle. Tämä aiheutti että maltaat eivät olleet uppeluksissa aivan pinnasta. Mutta lämmön jako onnistui hyvin.
Tuon Bockin FG arvo ei ollutkaan aivan lopullinen, vaan olut käy iloisesti vielä secondaryssa. Kaksi viikkoa primarya ei näköjäään ole tarpeeksi. Painekäymisessä kun käymisen loppuminen ei ole helppoa todeta, muutoinkin paineleikit tarvinnee lopettaa. Secondaryyn siirto kun siirsi hiivat mukana kun paineenlasku oli oluen sekoittanut, ja ebayn laatu autosiphon viimeisteli vielä ilmaamalla uudelleen. Ans kattoo mitä tuosta erästä tulee :).

Avatar
suorama
Panimomestari
Panimomestari
Viestit: 2810
Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 11:53 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Kangasala
18 tai yli: Olen
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja suorama » Ti Helmi 21, 2017 16:06 pm

Ok.
Ohivirtaus saattaa olla myös syynä hyötysuhteen arvoon. Eli jos mallaspatjan läpi ei kulje neste vaan neste kulkee pääasiassa ohivirtauksen kautta, niin tietenkään ei saada maltaasta riittävästi "vitamiineja" talteen. Samalla käy niin, että jos vettä ei kerran ole tarpeeksi peittämään mallasta, mallaspatja painuu niin kasaan, että siitä ei kulje mitään läpi.
Mutta edelleen, en voi tietää laitteiston tarkkaa toimintaperiaatetta. Joten pölinäni kannattaa ottaa varauksella.
Tämä ajatus tulee kuitenkin omasta kokemuksesta ja erään toisen kaverin laiteiston kokemuksista.
Kaverilla oli valepohja niin korkealla, että mallaspatjan pinta ei tahtonut peittyä, vaikka vettä olikin määrällisesti riittävästi. Tämä aiheutti sen, että mallas painui valepohjaa vasten niin tiiviisti, että mallaspatjasta ei kulkenut oikein mitään läpi. Kun laskimme valepohjan niin alas kuin sen sai, alkoi mäskäykset onnistumaan. Eli silloin oikea vesi-mallassuhde oli suunnilleen se mitä laskettin. Toisin sanoen alkujaan kaverilla oli laskennallisesti 3/1 (vesi/mallas) mutta valepohjan kanssa saatoi olla jopa alle 1/1 käytännössä.

edit:
Tahtoo sanoa käytännössä sen, että kaikki se vesi / neste mikä ei ole maltaaseen suorassa kosketuksessa, tulee vähentää siitä määrästä jonka lasket vesi / mallassuhteeseen. Tai toisinpäin, sinun tulee lisätä sen verran vettä enemmän kuin esim. valepohjan alle jää jotta saat sen vesi / mallassuhteen jota tavoittelet. Tämä toki "rajoittaa" vierteen vahvuutta lisääntyneen veden vuoksi, mutta on samalla todellisuutta.
Väännän vielä hiukan lisää...
Jos sinulla on laitteisto jossa on maltaalle "kori". Pitää sinun laskea paljonko korin ulkopuolelle jää vettä.
Jos vettä jää korin ulkopuolelle esim. 5 litraa ja käytät 5kg mallasta, ei 1/1 suhdetta saavuteta viidellä litralla vettä. Sillä kaikki tuo vesi on "maltaan ulkopuolella". Sama jos kysessä on valepohja. Valepohjan kanssa hiukan helpompi ymmärtää sillä tuolloin veden pinta on vasta valepohjan tasolla.
Jos siis haluaisit tässä tapauksessa vesi / mallassuhteen 4/1 niin vettä on lisättävä 25 litraa. Vaikka 4 x 5 on 20 niin se yksi ylimääräinen vitonen menee siihen ns. hukkatilaan.
Kun mäskätään ns. kierrättämällä, niin minun mielestäni mäskin pitää olla kohtuu notkeaa. Tämä siksi, että mitä enemmän vettä on maltaan joukossa, sen mukavammin vesi virtaa patjan läpi. Kierrätys nopeus ei myöskään saa olla sen nopeampi kuin virtaus patjan läpi on, muuten alipaine / virtaus imee patjan tiiviiksi. Sama koskee muutenkin vierteen laskua.
Patjan tiivistymistä voi miettiä vaikka siten, että miettii kuinka tiiviiksi mallas menee siinä vaiheessa kun mäskäimen tyhjentää tai korin nostaa ylös. Verrattuna siihen kuinka korkealla patjan pinta on alkujaan.
Mitähän hyvää tänään pantaisiin? =-)
http://oluttehdas.blogspot.com

JuhaS
Foorumilainen
Foorumilainen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 11, 2017 10:55 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Tampere
18 tai yli: Olen

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja JuhaS » Su Helmi 26, 2017 22:34 pm

Onko tuohon vesi/mallassuhteeseen joku optimaaliluku?
Tänään tein "Kekkonen kloonin", kun ihastuin tuohon Saimaan panimon tuotteeseen ja niiden sivulta pystyy jollain tarkkuudella päättelemään mitä siihen ovat laittaneet. Nyt kaikki sujui mallikkaasti, mallastuksessa vettä 20l ja maltaita 5,1kg. eli siis 4/1 suhde, kun kierrätin jatkuvasti. Laitteiston tehokkuus 75% luokkaa. Laitoin ohivirtauksen vähän korkeammalle ja mallaspatja vaikutti huokoiselta.

Avatar
suorama
Panimomestari
Panimomestari
Viestit: 2810
Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 11:53 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Kangasala
18 tai yli: Olen
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja suorama » Ti Helmi 28, 2017 11:43 am

Optimaaliluku määräytyy laitteistosi mukaan.
Jos kaikki tuntui sujuvan kivasti 4/1 määrällä, voisi kuvitella sen olevan ainakin lähellä optimaalia sinun laitteistolle.

Olen koittanut miettiä tuota laitteiston rakennetta. Jostain syystä linkit eivät auenneet silloin ekalla kerralla. Enkä ole tullut yrittäneeksi uudelleen sen jälkeen. Mutta mietin tuossa, että liekö idea tuossa sellainen jotta kierto ja mäskäys on tavallaan eri prosessia.
Tarkoitan sellaista ratkaisua jossa mallaskori ns. "leijuu" omaa elämäänsä. Eli se on pohjasta auki (verkko toki tms.) ja seinämät ummessa. Toki päältä kokonaan auki. Kierto taas ottaa nesteen kattilan pohjalta ja tuo sen maltaan päälle. Kierto on kuitenkin niin voimakas / nopea, että jos järjestelmä olisi umpinainen, imisi se mallaspatjan "kiveksi". Eli siksi mallaspiippu ns. leijuu vapaana ja liiasta pumppauksesta johtuen nestettä ohjataan mallaspatjan päältä nopeammin takaisin kiertoon. Näin ainakin periaatteessa mallaspatjan läpi on kokoajan painovoimainen kierto.

Tuossa tapauksessa vesi / mallassuhde kannattaa laskea sen mukaan paljonko mallaskorissa/piipussa on vettä ja mallasta kierron aikana. Ainakin periaatteessa sen parempi mitä enemmän vettä saat koriin mahtumaan. Sillä sen helpommin saa virtausta maltaan läpi aikaan. Sillä vedellä mikä on mallaskorin ulkopuolella kierron aikana, ei ole vaikutusta vesi/mallassuhteeseen mäskäyksen kannalta tai ainakaan sen kannalta kuinka läpäisevä mallaspatja on. Jos lopetat kierron kesken mäskäyksen, tiivistyy mallaspatja samalla kun vierteen pinta laskee mallaskorissa. Eikä se palaudu takaisin muuta kuin kunnolla sekoittamalla.

Mitä paksumpi mäski, sen hitaammin neste virtaa sen läpi. Mitä paksumpi mäski, sen helpommin se myös kanavoituu. Joka tarkoittaa sitä, että kaikkea mallasta ei huuhdella. Myös mitä paksumpi mäski, sen helpommin mäskiin jää kuivia kohtia.
Jos mäskäystapana on sekoitaminen ja mallas esim. siirretään erilliseen huuhteluastiaan, vesi/mallassuhde voi mielestäni olla pienikin. Siinä rajoittaa sekoittamisen raskaus siihen kuinka paksua ihminen / kone jaksaa veivata. Toisaalta lämmön hallinta voi muodostua ongelmaksi.
Kierrätys tavassa nestettä pitää mielestäni olla niin paljon, että kierrätys on mahdollista. Tarkoitan sitä, että mäski läpäisee vähintään sen verran kuin pumpataan. Pumppaus ei saa pakottaa virtausta mäskin läpi, sillä jos se niin tekee, mäski pakkaantuu. Samalla mitä tiiviimmäksi mäski pakkaantuu, sen vähemmän se läpäisee jne.

Jos laitteistosi on yllä kuvaamani kaltainen, on pumpun teho tavallaan huomioitu tuolla vapaalla kierrolla.
Eli jos laitteen kokonaistilavuus olisi 25l ja mallaskori 20l. Ja jos haluaisi tehdä 20 litran satsin ja käyttäisi 5kg mallasta, voisi lisätä ensin esim. 20l vettä laitteseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että maltaaseen olisi kosketuksessa 15l joka antaisi suhteeksi siis 3/1. Toki, jos kierto olisi mahdollinen niin, että laitteen pohjalla olisi vain esim. 1l vierrettä, niin mallaskoriin saataisiin jo 19l. Joka veisi suhteen lähelle jo 4/1. Toki laittamalla 21l ja pohjalla 1l niin päästäisiin siihen 4/1 oikeasti. 21l olisi tavallaan maksimi sillä silloin mäskäimen koko vielä riittää (toisaalta korin koko tulee jo vastaan 20 litrallaan paljon aikaisemmin), koska mäski tuolloin vie n.24,5l tilaa ja koko olisi kuitenkin max.25l. Huuhteluun kun käyttäisi n.7l vettä saisi kattilaan n.23l vierrettä. Tokikaan en tiedä paljonko haihtuu laitteistollasi keiton aikana. Mutta jos se on enemmän kuin 3l niin silloin voi lisätä vettä käymisastiaan jotta saavutetaan määrä ja laskettu OG. 75% hyödyllä ja 20l satsikoolla OG olisi luokkaa 1,058SG Pale maltaalla. Tämä oli nyt sitten vain äkkiä pähkäilty juttu, joten virheitä saattaa olla, kuitenkin idea voisi olla tuon kaltainen.
Se miksi pähkin tuota toiminta tapaa, on se että laitteiston toimintaa pitää ymmärtää jos aikoo tehdä sillä sellaisia oluita kuin haluaa eikä sellaisia mitä sattuu tulemaan. Toisaalta kun ymmärtää laitteistonsa toiminnan, niin on helpompi tehdä muutoksia resepteihin jne. ja tietää mitkä ovat rajat.
Mitähän hyvää tänään pantaisiin? =-)
http://oluttehdas.blogspot.com

JuhaS
Foorumilainen
Foorumilainen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 11, 2017 10:55 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Tampere
18 tai yli: Olen

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja JuhaS » Ke Maalis 01, 2017 21:33 pm

Kuvauksesi laitteistostani on oikea. Mallaskori tai mallaspiippu eivät varsinaisesti "leiju", piippu on kiinteästi korissa, ja kori seisoo jalkojen varassa pohjalla . Noin 3 sentin korkeudessa pohjasta. http://www.brewcrafterstore.com/ . Tällä kertaa kun laitoin mäskäys vettä sen 20litraa ja mallasta 5,1kg niin mäskivesi pysyi lievänä ja juoksevana, mutta 2kw lämmitysvastus (maksimi 2,5kw) teki steppailusta varsin hidasta. En muutos aikoja mitannut, mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin muutos nopeus pitäisi olla suht räväkkä?

Avatar
suorama
Panimomestari
Panimomestari
Viestit: 2810
Liittynyt: Ti Tammi 15, 2008 11:53 am
Suomea?: Kyllä
Paikkakuntasi: Kangasala
18 tai yli: Olen
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Maltaan hapettuminenko?

ViestiKirjoittaja suorama » To Maalis 02, 2017 17:29 pm

2kW riittäisi häviöttömänä 5°C nostoon 20l vesimäärällä n.3,5min nopeuteen.
10°C menisi siis n.7min nopeudella jne.
Tämä toki siis jos kyseessä uppovastus tai/ja muutenkin häviötön lämmitys. Jos lämmitys tapahtuu esim. keittolevyllä, niin häviöitä tavasta tulee jo huomattavasti runsaammin.
Kierrättävässä tavassa lämpöhäviöitä tulee luonnollisesti mm. putkistossa jne.
Toisaalta lämmitettävä neste ei ole pelkkää vettä ja mallas tuo oman massansa.
Ja jos kaikki lämmitetty vesi / neste ei kierrä maltaan läpi, niin virtausnopeus vaikuttaa lämmön nousuun varsinaisessa mäskissä.

Jos ajatellaan vaikka näitä kahta kertaa mitkä olet kertonut.
Tietämättä sitä mistä lämmön mittaat niin mietin sellaista, että jos sinusta tuntui, että tiukemman mäskin kanssa lämpö nousi nopeammin tai ylipäätään muuttui nopeammin. Saattoi se johtua siitä, että ohivirtaava neste oli valmiiksi kuumempaa ja mittauspiste lämpeni mopeammin.
Toisaalta jos ohuemmalla mäskillä lämpö tuntui nousevan hitaammin, niin saattoi se johtua siitä, että mäskistä valui enemmän / nopeammin viileämpää vierrettä lämmitetyn joukkoon.
Mutta jos mittauspiste on esim. keskellä mäskiä, silloin en ymmärrä miksi edellä kuvattu olisi tapahtunut.

Lämmön noston räväkkyys riippuu laitteistosta eikä siihen voi vaikuttaa kuin muuttamalla laitteistoa tai tekemällä pienempiä satseja.
Lämmön noston nopeudella on oma merkityksensä siinä mielessä, että mitä nopeammin saavutat halutun lämmön, sitä nopeammin prosessi on ohi. Toki jos lämmön nostoihin menee kymmeniä minuutteja, et voi tehdä kovin montaa steppiä. Mutta jos aloittaa vaikka 66°C lämmöllä, sillä kuinka kauan menee lämmön nostoon ulosmäskäystä varten esim. 76°C ei kamalan suurta merkitystä ole, muuhun kuin käytettyyn aikaan.
Tokikin jos aikaa menee kymmeniä minuutteja niin jokin entsyymi saattaa pilkkoa jo liikaakin kohdettaan, ennenkuin seuraava steppi on saavutettu.

Oma käsitykseni kierrättävästä systeemistä on se, että lämmön nostot vievät aikaa. Tämä siksi, että nesteen on virrattava suhteellisen hitaasti mallaspatjan läpi jotta se pysyy läpäisevänä ja se massa jonka kuuluu lämmetä, on kuitenkin aika iso. Toisaalta lämpöä ei voi nostaa kovin rajusti ns. yläpäähän jotta entsyymiaktiivisuus pysyisi hyvällä tasolla vierteessä ja mäskin yläpäässä. Ja tietenkin siksi, että mäski pysyisi suhteelisen tasalämpöisenä.

Se mitä yritän mitä ilmeisimmin sanoa, on se että kun teet useita panoja, opit laitteistosi käyttäytymisen sinun tavallasi tehdä sillä olutta.
Yleensä joka laitteistolla on omat vahvat ja omat heikot puolensa. Ne pitää oppia tuntemaan ja hyödyntää niitä vahvoja puolia ja samalla yrittää välttää niitä heikkoja.

Joka tapauksessa mm. sokeroitumislämmön seurantaan on "paras" mittari käymisaste.
Tarkoittaa että:
Ensin selvität millaisen hyötysuhteen laitteistollasi saat. Toisin sanoen teet muutaman mäskäyksen vaikka niin, että käytät saman määrän mallasta (esim. 10% karkkimallasta ei vielä merkittävästi yleensä vaikuta saantoon, joten reseptiä voi hiukan vaihdella halutessaan) ja muutat vesimäärää vaikka tyyliin 3/1 -> 4/1 -> 5/1 ja katsot millä tavalla saat parhaan hyötysuhteen. Sitten toistat tuolla vesi/mallassuhteella pari kertaa. Jotta vaihtelu saadaan selville. Ei saisi olla iso. Toisaalta jos et halua tehdä (mielestäsi) liian ohutta mäskiä (jonka voi keittää kokoon tarvittaessa), ei ole pakko kokeilla kuin se minkä haluat. Ja "tyytyä" siihen saantoon mikä tulee halutulla suhteella. Toisaalta voi olla hyvä vähän kartoittaa millainen hyötysuhde milläkin suhteella saadaan aikaan. Jos vaikka haluaisikin tehdä joskus vaikka voimakkaampaa vierrettä niin tietää millaisella hyötysuhtella laskee. Niin, se piti vielä sanomani, että tee aina sama määrä vierrettä, riippumatta suhteesta. Eli mitä paksumpi mäski, sen enemmän huuhtelet jne.
Sitten kun olet selvittänyt saannon, keskityt käymisasteeseen.
Eli nyt tiedät millaisen vierteen saat aikaan tietyllä mallasmäärällä. Joten kun mäskäät tietyssä lämpötilassa, käy vierre tiettyyn ominaispainoon tietyllä hiivalla (tähänkään ei vielä esim.10% karkkimallasta juurikaan vaikuta).
Eli jos käytät vaikka US-05 hiivaa ja OG on ollut 1,050SG niin:
64°C mäskäys vie 1,008SG arvoon.
66°C mäskäys vie 1,010SG arvoon.
68°C mäskäys vie 1,012SG arvoon.
70°C mäskäys vie 1,014SG arvoon.
72°C mäskäys vie 1,016SG arvoon.

Eli jos laitat laitteiston mäskäämään vaikka 66°C lämmössä ja FG on 1,008SG. Tarkoittaa se, että todellisuudessa mäskin kannalta on oltu 64°C lämmössä. Joten seuraavalla kerralla laitat laitteistoon 68°C ja tarkistat pitääkö 66°C FG paikkansa. Toki jos laitteitoa voi "kalibroida" / säätää, voi lämpötila näyttämää muuttaa oikeaan suuntaan (näyttämä nyt 66°C -> muuttuu 64°C).

Sorry kamala offtopic tämä aihe ollut vain muutenkin esillä. =)
Mitähän hyvää tänään pantaisiin? =-)
http://oluttehdas.blogspot.com


Palaa sivulle “Mäskäten”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa